Vihdoin on lunta! Koirulit pääsee vatämään, kunhan hetken olis vapaata mullakin. Eräänä päivänä vähän kokeilin hiihtää pihaa ympäri koiran perässä. Uros osaa käskyt Oikee! ja Vasen! sekä Mennään! jolla pääsee eteenpäin. Hyvin menee, jos vaan se ei ala haukkua lumesta pilkistäville suksenkärjille. Tiellä/ ladulla/ pellolla/ jäällä vois olla helpompaa, kun voi jatkaa samaan suuntaan pitkästi, ja takaspäin vielä helpompi, kun on ura jota seurata.

Narttu olikin ekaa keraa vetovaljaissa... Ei vetänyt edes sen vertaa kun pannassa. Jos hetken meni hyvin ja kehuin, se tuli viereen ja katsoi ilmeellä "enkös olekin ihan huippu" ja kerjäsi siinä lisää kehuja. Paree olis pysyä hiljaa. On kumminkin kiva, että se kulkee vierelläkin noin nätisti. Kai sekin joskus vielä tajuaa, että vetovaljailla nimenomaan saa vetää, pannalla ei.

Olimme pojan kanssa serkullani kylässä. Laitoimme serkun koiralle vetovaljaat, niihin narun ja sen perään pulkan. Poika tykkäsi kovasti, varsinkin kun oli hölkkävauhti päällä. Mainio tapaus. Edes nykäisyt joka pysähdyksestä liikkeelle lähteissä ei haitanneet. Koirakin tykkäsi. Miinäkin tykkäsin. On muuten paljon kivempaa kuin vaunulenkit!