Tuossa muutama viikko sitten oli aivan mahtavat luistelukelit. Kaikki tullut lumi oli sulanut, jää oli kova ja tasainen. Kävimme joka päivä yli viikon ajan luistelemassa erilaisia reittejä lähijärvillä. Pisin oli reilun 10 kilometriä pitkä. Luistelin sen koirien kanssa. Alkuun olivat aivan todella innoissaan, vetivät minua parhaimmillaan vauhtia 25km/h. On tuo Sports tracker, se kertoo kaikkea kivaa :) Siinä on onneksi "eksymistoiminto", nään siis kartalla missä olen, mistä tulen ja mitä on edessä. Tuolla pisimmällä lenkillä, oudolla järvellä tietenkin, luulin erään saaren takaa pilkistävän lähtöpaikkamme. Eipä ollutkaan niin, vaan aukesi aivan uudenlainen näkymä. Sitten vain puhelin kouraan ja ottamaan uusi suunta. Löysimme hyvin perille, ei ollut pitkä matka enää.

Erään työpäivän jälkeen oli aivan hoppu jäälle. Auringonlaskuun oli aikaa enää reilu tunti, joten matkalla kotiin jo suunnittelin miten selviän kaiken nopeiten, minkä rannan valitsen jne. Olikin upeaa luistella kohti laskevaa aurinkoa aivan sileällä selällä. Halkeamista näki, että kaikkialla jäätä oli myös vähintään 20 senttiä. Se lenkki tosin oli ehkä vain 5 km pitkä. Tehokkaan luistelun ansiosta reidet alkoivat kasvaa hillittömästi, jolloin lihasta ympäröivä kalvo ei venyttelyistä huolimatta ehtinyt samaan vauhtiin, eikä tehoja enää irronnut niin hyvin kuin alkuun. Keskinopeus laski kerta kerralta, alussa oli 11,8km/h ja viimeisellä kerralla vain reilu 9.

Kävimme lähijärvet jotenkuten läpi. Tuo aivan lähin, kyläjärvi, oli kyllä pettymys. Tiesin, että se on pieni, mutta että rantoja mukaellen koko lenkki oli vain melkein 5 kilometriä. On se sentään lähellä, ehkä 4 km meiltä rantaan. Kirkkojärvi on myös pieni, mutta sentään melkein 10 km kun sen luisteli päästä päähän. Olen siellä kerran ollut veneellä vuosia sitten, ja tunnistin kallion, jossa kävimme uimassa :) Pälkänevesi taas oli kaikkein antoisin paikka, siellä riitti tutkittavaa vielä myöhemmillekin retkille. Odotan vain, että jäät lähtee ja pääsen melomaan :) Kajakilla uskaltaa mennä pieniinkin saarien väleihin, luistimilla taas ei.

Muutamat auratut reitit tuli myös käytyä läpi. Pakanrannasta lähti kapea mutta muuten kiintoisa reitti, siinä pystyi tekemään 9 tai 6 km lenkin, tein molemmat. Aikaa meni vähän toista tuntia, kaloreita muistaakseni yli 700 :D Tuolloin ei älyhupelin ollut vielä matkassa, joten tarkkoja tietoja ei ole ajasta, matkasta, nopeudesta jne. Saarikylien reitti oli hyväkuntoinen ja leveä, mutta pitkän tien päässä, lyhyt ja tylsä. Muistaakseni 10 min/kierros. Tampereella reitti Siilinkarille oli myös leveä ja ihan ok. 45 min kun kävi karilla kääntymässä, ei siis mikään lenkki. Kiva katsella Tamperetta järveltä käsin, aivan uudenlainen maisema. Telttakahvilan antimet oli suppeat; juomien lisäksi makkaraa ja munkkia. Täytetty sämpylä olisi ollut mieluisampi. Kiva sentään, että oli edes jotain tarjolla. Plussat myös ratamestarin ahkerasta fb-päivittämisestä.

Toivon hyviä luistelukelejä tulevillekin vuosille. Kaikki käymämme paikat voi hyvin kiertää uudelleen, ja Pälkäneveteen jäi vielä todellakin paljon tutkittavaa. Saatan jopa investoida retkiluistimiin, niillä näytti kulku olevan paljon kevyempää kuin kiekkoluistimilla. Ihme... Viimeisellä kerralla jään pinta oli niin pehmeää, että terä upposi ikävästi. Hyvillä mielin saattoi nostaa luikkarit odottamaan tulevaa kautta.